keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Tilannepäivitys

Olisi hauska sanoa, että olen ollut kovin kiireinen matkustellessani ja juostessani ympäri Eurooppaa, mutta ikävä kyllä syy kirjoittamattomuuteeni löytyy juoksemattomuudesta. Polvi ei ole parantunut, vaan päinvastoin mennyt huonompaan kuntoon varmasti liiallisen rasituksen vuoksi. Joku voisi sanoa, että tyhmä minä, kun en viettänyt koko kesää sohvan pohjalla, mutta minä olen mieluummin onnellinen polvipotilas kuin sairaalakuntoon masentunut polvitoipilas. En edes usko, että täyslepo olisi parantanut polvea. Mieliala vaikuttaa niin paljon, että voisin olla jopa huonommassa kunnossa. Tähän vuodenaikaan keskellä päivää lepääminen on yhtä ankeaa kuin auton ikkunoiden skrapaaminen sysimustana talviaamuna 20 asteen pakkasessa kello seitsemän aamulla kun on tiedossa matka työpaikkaan, joka ei miellytä.

Olen siis ollut matkalla ja kävellyt paljon kymmenkiloinen rinkka selässäni ja vielä enemmän ilman rinkkaa vaikeissa maastoissa. Nyt olen kotona ja voin vähän rauhoittua ja keräillä marjoja puskista ja pelata mummun kanssa korttia ja etsiä elämälleni sisältöä, johon ei tarvita jalkoja. Toivon, että lepo taas auttaa ja jos ei auta, suuntaan syksyllä takaisin fysioterapeutille ja hankin varmaan kammoamani muotoillut pohjalliset.

Sitä ennen pysyttelen varmaan hiljaa blogin puolella, koska ei tee mieli kirjoittaa siitä, etten juokse. Olen luopunut lähes kokonaan Heiaheian käytöstäkin, koska tuntuu merkityksettömältä laskea satunnaisia hyötykävelyjä. Kilometritavoitteista siis jäätiin tänä vuonna, mutta on tässä elämää vielä jäljellä. Haluan korostaa, että en ole tällä hetkellä kovinkaan surullinen polveni puolesta. Kesäni on ollut hyvä ja täynnä muita hienoja asioita ja syksyynikin mahtuu vielä paljon uutta ja ihmeellistä.