Olen juossut vapunaaton jälkeen yhden 30 minuutin lenkin. Jos sitä ei lasketa, juoksutauko on kestänyt melkein kaksi viikkoa ja tulee kestämään vielä toiset kaksi. En ole käynyt lääkärissä, enkä aio mennä, ellei lepo ala auttaa. Tai no lepo ja lepo... kävelyähän minun on pakko harrastaa ja kun muusta urheilusta ei tule oikein mitään, minun on pakko saada kävellä ihan huvinkin vuoksi.
Huomisesta alkaen olisi myös peltotöitä. Jos niitä voisi siirtää, en missään nimessä menisi puolikuntoisena, mutta koska ne on tehtävä tunnilleen tarkkana aikana, on vain pakko toivoa parasta ja tehdä rauhallisemmin kuin tekisi mieli. Jos ensimmäisen päivän jälkeen tuntuu siltä, että polvi menee huonommaksi, jään suosiolla kotiin kahvinkeittäjäksi. Se on kyllä vihoviimeistä ja ahdistavaa hommaa. On kamala katsoa, kun toiset vetävät itsensä ihan piippuun ja itse joutuu kärvistelemään kaiken purkamattoman energiansa kanssa.
Ostin eilen kinesioteippiä ja uskon sen parantavaan voimaan. Teippaustaidoissani tosin on vielä vähän hiomista, koska jo yhden nukutun yön jälkeen ensimmäinen teippi oli rullautunut pois, mutta ensi kerrallapa olen parempi.
Olen viime aikoina yrittänyt ajatella mahdollisimman vähän juoksemista ja mahdollisimman paljon kaikkea ei-liikunnallista. Aika huonosti olen onnistunut, koska eilenkin ostoskeskuksessa löysin itseni koko ajan urheiluvaateosastolta, vaikka päätin, etten saa ostaa yhtään urheiluvaatetta ennen kuin olen taas kunnossa. Juoksu- ja liikuntasuunnitelmatkin pyörivät koko ajan päässäni ja kirjaan niitä ylös harva se päivä. Olen päättänyt, että kun tästä tokenen, teen itselleni uuden suunnitelman ja jätän puolimaraton-ohjelman ja puolimaratonhaaveet odottamaan syksyä. Uusi ohjelmani tulee sisältämään juoksun ja lihaskuntoharjoittelun lisäksi ainakin yhden pitkän kävelylenkin, koska totesin viime viikolla, että kävely voi olla todella miellyttävää muulloinkin kuin siirryttäessä paikasta toiseen. En ollut jotenkin aikaisemmin tajunnut, että ei kävelylenkin tarvitse kestää puolta tuntia, vaan se voi kestää vaikka kaksi ja puoli tuntia ja siinä ajassa ehtii uppoutua niin omiin maailmoihinsa, ettei todellakaan ole tylsää.
Luulen, että tulen jossain vaiheessa myös kokeilemaan juoksun ja kävelyn yhdistämistä. Minä kun haluaisin olla lenkillä kauan, mutta kuntoni ja varsinkin raajani eivät kestä tuntikausien juoksemista, niin aion pidentään kestoa kävelemällä. Aikaisemminkin olen aina lenkin alussa ja lopussa kävellyt viitisen minuuttia, mutta ihan hyvin voisin kävellä vartin tai vaikka puoli tuntia. Niin saisin tunnin lenkkiin helposti tuplasti lisää kestoa ja olen varma, ettei se kävely täysin hukkaan menisi, vaikkei samoja asioita kehitäkään kuin juoksu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti